Kosken kutsu

Vanhankaupunginkoski

Tammikuisena sunnuntaipäivänä sää oli pilvinen ja lunta oli vielä maassa. Minulla oli kova halu lähteä ulkoiluttamaan itseäni ja kameraani lähiluontoon. Mietin hetken minne haluaisin mennä ja sitten päätin lähteä Helsingin kaupungin synnyinsijoille Vanhankaupunginkoskelle. Se on ulkoilijoille ja kuvaajille mieluinen paikka hyvän sijaintinsa ja monipuolisuutensa takia. Alueelta löytyy talvisiakin liikuntapaikkoja, Tekniikan museo, Vanhankaupunginkoski ja ravintola. Lähellä sijaitseva Lammassaari on myös aarre kaupunkiluonnosta nauttijalle ympäri vuoden.

Kävelin Verkatehtaan puistossa Vantaanjoen varrella ja tähyilin Lammassaaren suuntaan toiveekkaana odotellen pientä auringon pilkahdusta. Puistossa liikkui perheitä, koiranulkoiluttajia ja sauvakävelijöitä. Leppoisa luminen sää oli kutsunut muitakin ulkoilemaan.

Matinkaaren silta

Minua kohti hiihteli hyväntuulisen näköinen rouva ja huikkasin hänelle, saanko ottaa hänestä kuvan. Hän antoi luvan ja tultuaan kohdalleni näytin kuvan hänelle ja kerroin, että kirjoitan blogia lähiluonnosta ja kokemuksistani ja elämyksistäni luonnossa. Sain luvan hänen kuvansa julkaisemiseen.

Ohikulkeva sauvakävelevä rouva kuunteli jutteluamme ja totesi: "Luonto tekee hyvää." Hän jatkoi reippaasti sauvomistaan eteenpäin. Myöhemmin toinen vanhaa koiraherraa lenkittänyt ulkoilija kysyi minulta: " Kuvaatko nyt talvea ja lunta, kun sitä on vielä täällä?". Aivan ihania kohtaamisia luonnossa!

Iloinen hiihtäjä Vanhankaupunginlahdella

Jatkoin matkaani Vanhankaupunginkoskea kohti ja kuljin virran rantaa pitkin kuin Muumien utelias naispuolinen Hemuli. Kosken kumu kuului jo rannalle ja huomasin, miten jäästä oli muodostunut kelluvia luonnon taideteoksia.Ihastelin jääruusujen muodostelmia vedessä. Ne olivat kuin vanhoja rouvia pitsimyssyissään.

Jääruusuja

Jääruusuja virrassa

Kuljin Tekniikan museon punatiilisten rakennusten ohi kosken ääntä kuunnellen. Sillalta avautui näkymiä kohti erilaisia jään muodostamia taideteoksia. Jää oli kuorruttanut siltaa ja sen vieressä olevia puita.

Sillan jääkoristeet

Jäiset pallot

Veden voimaa

Koskea oli ihailemassa perheitä, kuvaajia ja talvista Helsinkiä oli tullut katsomaan englantia puhuva nuoriparikin. Kysyin heiltä luvan kuvaamiseen ja kuvan julkaisemiseen blogissani. He ilahtuivat siitä, että tulivat ikuistetuksi matkallaan.

Yhteisellä matkalla 

Talvinen maisema, veden voima ja  jään erilaiset muodot tekivät minuun vaikutuksen. Olisin voinut ihailla ja kuvata niitä vaikka kuinka kauan. En lainkaan ihmettele, miksi taiteilijat saavat inspiraatiota luonnosta. Kosken hienonhienot vesipisarat kameran linssissä kehottivat jatkamaan matkaa eteenpäin.

Vanhankaupunginkosken voimaa

 

Talven taidetta 

Jatkoin matkaani sillan yli. Vantaanjoki  virtaa Vanhankaupunginkoskessa saaren molemmin puolin. Löysin sen nimeksi kartasta Kunggårdsholmen.

Talvinen virta kaupungissa

Vantaanjoen rannalla

Kaupunkiluonnossa minua kiehtovat paikat, johon liittyy historiaa tai jotka sijaitsevat jonkun museon ja kahvilan lähellä. Luontoon lähteminen ja ulkoilu on kaupungissa asuvalle vaivatonta. Kiinnostavia kohteita retkeilyyn ja linturetkille voi löytää silloin kun haluaa erilaisia luontokokemuksia. 

Talvisesta luonnosta voi nauttia monella tavalla, vaikka ne hiihtokelit taisivat nyt hetkeksi mennä. Kuten sauvakävelevä rouva totesi: " Luonto tekee hyvää." Kosken kutsua kannatti kuunnella.

Kosken kutsu