Marraskuun valossa

 Liikun lähiluonnossa Espoossa joka päivä lapinkoirani Miskan kanssa kolmesti päivässä. Jokainen arkinen luontoretki tarjoaa kaikille aisteilleni jotain uutta joka päivä. Katselen vaihtuvaa valoa ja kaikkea elävää ja elotonta luonnossa, kuuntelelen luonnon ääniä,jotka sekoittuvat liikenteen ääniin, hipaisen ohimennen kulkiessani erilaisia puita ja haistelen metsän tuoksuja.

Välillä kaipaan erilaista maisemaa jossaliikkua. Silloin pakkaan koirani ja kamerani autoon ja lähdemme liikkeelle. Yhdeksi lempipaikakseni Espoossa on tullut Laajalahti ja Luontotalo Villa Elfvikin vierestä lähtevä luontopolku. Usein minulla on mukana pikkukamera ja toisinaan käyn kuvaamassa järjestelmäkameralla. Usein parhaat luontoelämykseni siellä ovat nähtyjä - ei kuvattuja.

  

Laajalahdella voisi kuvitella olevansa keskellä erämaata, mutta Kehä 1:ltä kuuluva liikenteen humina muistuttaa, että ollaan kaupungissa. Espoossa on tehty aikoinaan todella viisas ja hyvä päätös, kun on säästetty tällainen arvokas luontokohde rakentamiselta.

Alue onkin erilaisten ryhmien ja liikkujien käytössä. Pitkospoluilla ja poluilla voi tulla vastaan erilaisia luonnossa kulkijoita. Jotkut kulkevat maisemat silmisssä vilistäen ja toiset leppoisammalla vauhdilla.

Minä kävelen rauhallisesti koiraa taluttaen ja kuvaan syksyn kauneutta. Kuvausassistenttini Miska on kuitenkin hiukan malttamaton, enkä voi pysähtyä kovin pitkäksi aikaa ihmettelemään ruusun kiulukoitakaan, sillä se komentaa minut liikkeelle haukkumalla. 

Löydän  matkani varrelta luonnosta monenlaisia muotoja käävistä, pahkoista ja puiden oksista. Minusta ne näyttävät välillä ihmiskasvoilta. En ihmettele, miksi ihmiset ennen ovat uskoneet  menninkäisiin ja keijuihin. Nämä luontohahmot näyttävät minusta kyllä oikein ystävällisiltä.

Marraskuinen valo alkaa pikkuhiljaa hiipua ja Laajalahdelta kuuluu syksyn viimeisten sorsien nauru ja joutsenten kajauttamat lähtölaulut.Saan vangittua  kamerallani vielä viimeisiä auringonkajastuksia ennen kotiin lähtöä. 

Seuraavaa retkeä on mukavaa odottaa. Tulethan Luontohomssun mukaan katsomaan missä olen ?